3. Periodi: Muutokset maankäytössä
Kolmannen periodin aiheena oli maankäytön muuttuminen ja sen vaikutukset eri osa-alueilla. Periodin tehtävänä oli katsoa kolme TED-talk videota ja tehdä juliste (poster) maankäytön muuttumisen vaikutuksista itse valitsemastamme näkökulmasta. Valitsin posterin aiheeksi maankäytön muuttumisen vaikutuksen biodiversiteettiin. Aihe oli mielenkiintoinen, sillä siinä sai yhdistää sekä biologista- että maantieteellistä näkökulmaa.
Jonathan Foley kertoi videollaan "The inconvinient truth" siitä, miten ruoantuotanto vie kasvavassa määrin pinta-alaa ja resursseja maapallolta. Hänen mukaansa maatalousalueiden osuus maapallon pinta-alasta on jopa 40%, ja jatkuvan väestönkasvun vuoksi määrä kasvaa koko ajan. Huolestuttavaa oli myös se, että maapallon vesivaroista 50% on jo tällä hetkellä käytössä, ja 70% siitä käytetään maatalouden kastelutarkoituksiin. Foley esitti videolla myös, että maatalouden laajentamisen sijasta keskityttäisiin viljelemään nykyisiä alueita tehokkaammin. Tämä ajatus on erityisen tärkeä siksi, että maatalouden laajentaminen vahingoittaisi ekosyteemeiltään herkkiä alueita.
Tasso Azeredo puhui puolestaan videollaan "Hopeful lessons from the battle to save rainforests" sademetsien kaatamiseen liittyvistä ongelmista. Aihe oli siten ajankohtainen, että Amazonin metsäpalot ovat viimeaikoina olleet hyvin paljon uutisissa. Azeredo kertoi videollaan, että Brasiliassa laittomat hakkuut ja metsien polttaminen ovat hyvin suuri ongelma, johon on kuitenkin pitkäjänteisellä työllä saatu muutoksia aikaan. Hänen mukaansa sademetsien hakkuita on saatu vähennettyä jopa 75%. Video oli kuitenkin jo vuodelta 2014, joten se herättikin kysymyksen, onko tilanne edelleen näin hyvä?
David Sedlakilla oli puolestaan tiivis lista siitä, miten kaupunkien vesipula voitaisiin ratkaista. Hän esitti videollaan "4 ways we can avoid a catastrophic drought" neljä tapaa, joita kehittämällä vesiongelmaan pystyttäisiin puuttumaan:
1. Sadevesien keräämisellä
2. Jätevesien uudelleenkäyttämisellä
3. Vesien suojelulla (esim. ylikastelun välttämisellä)
4. Merivesien suolanpoistolla
Näistä vesipulan ratkaisukeinoista ja niiden toimivuudesta käytiin keskustelua myös 3. periodin keskustelualueella. Moni oli sitä mieltä, että jätevedenpuhdistus olisi erittäin varteenotettava idea, mutta vaatii kallista teknologiaa, eikä ole siten mahdollinen monissa paikoissa joissa veden loppuminen on todellinen ongelma. Sadevesien kerääminen olisi ainakin omasta mielestäni ehkä yksinkertaisin ja siten tehokas tapa ongelman ratkaisemiseksi.
Jonathan Foley kertoi videollaan "The inconvinient truth" siitä, miten ruoantuotanto vie kasvavassa määrin pinta-alaa ja resursseja maapallolta. Hänen mukaansa maatalousalueiden osuus maapallon pinta-alasta on jopa 40%, ja jatkuvan väestönkasvun vuoksi määrä kasvaa koko ajan. Huolestuttavaa oli myös se, että maapallon vesivaroista 50% on jo tällä hetkellä käytössä, ja 70% siitä käytetään maatalouden kastelutarkoituksiin. Foley esitti videolla myös, että maatalouden laajentamisen sijasta keskityttäisiin viljelemään nykyisiä alueita tehokkaammin. Tämä ajatus on erityisen tärkeä siksi, että maatalouden laajentaminen vahingoittaisi ekosyteemeiltään herkkiä alueita.
Tasso Azeredo puhui puolestaan videollaan "Hopeful lessons from the battle to save rainforests" sademetsien kaatamiseen liittyvistä ongelmista. Aihe oli siten ajankohtainen, että Amazonin metsäpalot ovat viimeaikoina olleet hyvin paljon uutisissa. Azeredo kertoi videollaan, että Brasiliassa laittomat hakkuut ja metsien polttaminen ovat hyvin suuri ongelma, johon on kuitenkin pitkäjänteisellä työllä saatu muutoksia aikaan. Hänen mukaansa sademetsien hakkuita on saatu vähennettyä jopa 75%. Video oli kuitenkin jo vuodelta 2014, joten se herättikin kysymyksen, onko tilanne edelleen näin hyvä?
David Sedlakilla oli puolestaan tiivis lista siitä, miten kaupunkien vesipula voitaisiin ratkaista. Hän esitti videollaan "4 ways we can avoid a catastrophic drought" neljä tapaa, joita kehittämällä vesiongelmaan pystyttäisiin puuttumaan:
1. Sadevesien keräämisellä
2. Jätevesien uudelleenkäyttämisellä
3. Vesien suojelulla (esim. ylikastelun välttämisellä)
4. Merivesien suolanpoistolla
Näistä vesipulan ratkaisukeinoista ja niiden toimivuudesta käytiin keskustelua myös 3. periodin keskustelualueella. Moni oli sitä mieltä, että jätevedenpuhdistus olisi erittäin varteenotettava idea, mutta vaatii kallista teknologiaa, eikä ole siten mahdollinen monissa paikoissa joissa veden loppuminen on todellinen ongelma. Sadevesien kerääminen olisi ainakin omasta mielestäni ehkä yksinkertaisin ja siten tehokas tapa ongelman ratkaisemiseksi.
Kommentit
Lähetä kommentti