2. Periodi: Populaation kasvu

Toisessa periodissa käsittelimme populaation kasvua sekä maailmanlaajuisesta että Suomen näkökulmasta. Human population through time -video osotti useita populaation kasvuun johtaneita tapahtumia. Video lähti liikkeelle ajasta 200 000 vuotta sitten, jolloin modernit ihmiset kehittyivät Afrikassa. Huomioni kiinnitti erityisesti maatalouden aiheuttama räjähdysmäinen populaation kasvu, ja myöhemmin tapahtunut toinen "räjähdys", jonka aiheutti modernin teknologian ja lääketieteen kehittyminen. Myös maailmansotien jälkeen populaation kasvu on ollut eksponentiaalista.

Hans Roslingin mukaan syntyvyydessä on tapahtunut suuri muutos. Vielä 1800-luvulla lapsia saatiin  keskimääräisesti 6 lasta yhtä naista kohden, kun taas 2000-luvulla jokainen nainen saa keskimäärin 2,5 lasta. 1800-luvulla lapsikuolemia oli todella paljon, ja vain kaksi kuudesta lapsesta saattoi selvitä aikuisuuteen asti. Nykypäivänä lasten selviytyvyys voi olla jopa 90-100%, riippuen esimerkiksi terveydehuollon tasosta. 1900-luvulla populaatio kasvoi nopeasti, sillä maiden kehityksen edetessä yhä useampi lapsista selvisi, mutta perhekoot pysyivät kuitenkin yhtä suurina. Lapsia syntyy siis nykyään vähemmän, mutta populaatio kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Hansin mukaan tämä selittyy sillä, että suuret ikäluokat vanhenevat, kun samaan aikaan pienet ikäluokat kuolevat vanhuuteen. Tulevaisuudessa tulee siis olemaan enemmän aikuisia, vaikka lasten määrä on edelleen yhtä suuri.

Hans Rosling esittää IKEA-laatikkojen avulla, että populaation kasvaminen johtuu maiden kehittymisasteesta. 1960-luvulla maailman populaatio oli 3 miljardia, ja se jakautui siten, että kehittyvissä maissa asui 2 miljardia ihmistä ja kehittyneissä maissa miljardi. 2010-luvulla populaatio on kuitenkin kaksinkertaistunut, ja kehittyneiden ja kehittyvien maiden välille on syntynyt uusia kehitysasteita, jotka Hans jakoi sen mukaan, minkä kulkuvälineen ryhmään kuuluvat ihmiset pystyisivät valitsemaan. Tämä uusi jako tarkoittaa kahta asiaa: rikkaimpien ja köyhimpien välinen ero on suurempi kuin koskaan, mutta maailma ei ole kuitenkaan yhtä kahtiajakautunut kuin aikaisemmin. Tämän kaavan pohjalta Hans esitti ratkaisua populaation kasvun pysäyttämiseksi. Hänen mukaansa kaikista köyhimpään ja vähiten kehittyneeseen ryhmään kuuluvat maat tulisi yhteisvoimin nostaa pois köyhyydestä. Tällä tavoin lasten selviytymisastetta pystyttäisiin nostamaan samalle tasolle muiden maiden kanssa (90-100%), ja populaation kasvu saataisiin stabilisoitua. 

Charles C. Mann  esitti teorian, jonka mukaan lajit, jotka ylittävät niitä aikaisemmin rajoittaneet resurssit, esimerkiksi tilanteessa jossa niiden kilpailijat tai saalistajat äkkinäisesti katoavat ympäristöstä, kokevat niinsanotun "outbreakin". Outbreakissa laji alkaa kuluttaa rajoittamattomasti ympäristöään niin kauan, kun siitä ei ole enää mitään jäljellä. Charlesin mukaan tällaiset äkkinäiset levinneisyysalueen muutokset ja rajoittavien tekijöiden katoamiset eivät pääty koskaan hyvin. Charles on kysynyt tutkijoiden vastausta tähän ongelmaan, ja vaikka erot mielipiteiden välillä eroavat, ovat kaikki sitä mieltä, että teknologian kehitys on avainasemassa. Mielipiteet eroavat siinä, mihin teknologiaa tulisi käyttää.

Näiden videoiden lisäksi tutustuimme populaation kasvuun erilaisten kuvaajien kautta. World Population Prospects 2019 -sivustolla kuvaajia oli mahdollista luoda todella helposti erilaisia muuttujia ja vuosilukuja käyttäen. Sivustolla sai nopeasti laajan kuvan populaation kasvusta ja siihen vaikuttavien tekijöiden tilasta. Esimerkiksi naisten elinajanodotetta tarkasteltaessa vuosilta 1960 (kuva 1) ja 2020 (kuva 2) voi huomata hyvin suurta kehitystä. 1960-luvulla naisten alinajanodote on ollut alimmillaan alle 30-vuotta, mutta 2020-luvulle tultaessa se on noussu 55-60-vuoteen.

Kuva 1. Naisten elinajanodote vuonna 1960-1965.

Kuva 2. Naisten elinajanodote vuonna 2020-2025