Oppimispäiväkirja

Kolmannen periodin aiheena oli maankäytön muuttuminen ja sen vaikutukset eri osa-alueilla. Periodin tehtävänä oli katsoa kolme TED-talk videota ja tehdä juliste (poster) maankäytön muuttumisen vaikutuksista itse valitsemastamme näkökulmasta. Valitsin posterin aiheeksi maankäytön muuttumisen vaikutuksen biodiversiteettiin. Aihe oli mielenkiintoinen, sillä siinä sai yhdistää sekä biologista- että maantieteellistä näkökulmaa. Jonathan Foley kertoi videollaan "The inconvinient truth" siitä, miten ruoantuotanto vie kasvavassa määrin pinta-alaa ja resursseja maapallolta. Hänen mukaansa maatalousalueiden osuus maapallon pinta-alasta on jopa 40%, ja jatkuvan väestönkasvun vuoksi määrä kasvaa koko ajan. Huolestuttavaa oli myös se, että maapallon vesivaroista 50% on jo tällä hetkellä käytössä, ja 70% siitä käytetään maatalouden kastelutarkoituksiin. Foley esitti videolla myös, että maatalouden laajentamisen sijasta keskityttäisiin viljelemään nykyisiä alueita tehokkaammin. Tämä ajat...

Toisessa periodissa käsittelimme populaation kasvua sekä maailmanlaajuisesta että Suomen näkökulmasta. Human population through time -video osotti useita populaation kasvuun johtaneita tapahtumia. Video lähti liikkeelle ajasta 200 000 vuotta sitten, jolloin modernit ihmiset kehittyivät Afrikassa. Huomioni kiinnitti erityisesti maatalouden aiheuttama räjähdysmäinen populaation kasvu, ja myöhemmin tapahtunut toinen "räjähdys", jonka aiheutti modernin teknologian ja lääketieteen kehittyminen. Myös maailmansotien jälkeen populaation kasvu on ollut eksponentiaalista. Hans Roslingin mukaan syntyvyydessä on tapahtunut suuri muutos. Vielä 1800-luvulla lapsia saatiin  keskimääräisesti 6 lasta yhtä naista kohden, kun taas 2000-luvulla jokainen nainen saa keskimäärin 2,5 lasta. 1800-luvulla lapsikuolemia oli todella paljon, ja vain kaksi kuudesta lapsesta saattoi selvitä aikuisuuteen asti. Nykypäivänä lasten selviytyvyys voi olla jopa 90-100%, riippuen esimerkiksi terveydehuollon...